{"id":32111,"date":"2023-06-13T09:00:00","date_gmt":"2023-06-13T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.eolus.com\/blog\/mfn_news\/itamerityopajan-tuloksia-osa-2-merituulivoiman-rakentamisen-vaikutuksista-ekosysteemeihin\/"},"modified":"2024-02-20T14:04:07","modified_gmt":"2024-02-20T13:04:07","slug":"itamerityopajan-tuloksia-osa-2-merituulivoiman-rakentamisen-vaikutuksista-ekosysteemeihin","status":"publish","type":"mfn_news","link":"https:\/\/www.eolus.com\/fi\/blog\/mfn_news\/itamerityopajan-tuloksia-osa-2-merituulivoiman-rakentamisen-vaikutuksista-ekosysteemeihin\/","title":{"rendered":"It\u00e4merity\u00f6pajan tuloksia, osa 2: Merituulivoiman rakentamisen vaikutuksista ekosysteemeihin"},"content":{"rendered":"
\n

Osana Itämeri-asiantuntijoille järjestetyn työpajan tuloksista kertovaa artikkelisarjaa kokosimme tähän artikkeliin asiantuntijoiden näkemyksiä merituulivoiman rakentamisen vaikutuksista Itämeren ekosysteemeihin.<\/em><\/p>\n

Merituulivoiman rakentamisen vaikutuksista Itämerellä tarvitaan lisää tietoa, jotta niitä voidaan ehkäistä ja vähentää. Elinympäristöjen tuhoutuminen on rehevöitymisen jälkeen suurin uhanalaisuutta aiheuttava tekijä Itämerellä. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosin muutoksista elinympäristöön. Matalat vedet ovat haavoittuvaisempia muutoksille ja monimuotoisempia kuin syvät vedet.<\/em><\/p>\n

Merituulivoiman vaikutukset kaloihin<\/strong>
Merituulivoiman tutkimus- ja tuotantoalueella syntyy vedenalaista melua niin esiselvitys- kuin rakennus- ja käyttövaiheessa. Esiselvitysvaiheen melu ei merkittävästi ylitä normaalisti alueella syntyvän alusliikenteestä johtuvan melun tasoa. Kalat aistivat melua eri voimakkuuksilla, joten meluvaikutukset ovat lajikohtaisesti erisuuruisia. Melun vaikutusalue voi myös olla laaja, joten melu voi vaikuttaa joidenkin kalalajien vaellusreitteihin.<\/p>\n

Jotkut kalalajit hyödyntävät suunnistamiseen magneettikenttiä. Tuulivoima-alueelle asennettavat merikaapelit voivat aiheuttaa magneettikenttiin vaikuttavaa sähkömagneettista säteilyä, joka voi myös vaikuttaa kalojen vaellusreitteihin.
Myös fyysiset esteet voivat vaikuttaa lajien elinympäristöön. Tuulivoimaloiden rakennustöistä aiheutuu veden samentumista sekä kiintoaineen lisääntymistä, mikä voi saada kalalajeja hakeutumaan alueelta muualle. Vaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti lyhytkestoisia ja paikallisia.<\/p>\n

Tuulivoimaloiden rakenteita voidaan hyödyntää myös luomaan lajeille uusia elinympäristöjä. Riuttaefektiksi kutsutaan ilmiötä, jossa jotkut lajit viihtyvät rakenteiden ympäristössä ja seurauksena kyseisen lajin määrä kasvaa. Perustusten eroosiosuojauksella on huomattu olevan positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuden lisääntymiseen. Myös perustusten erilaisilla pintamateriaaleilla voi olla erilaisia vaikutuksia lajeihin. Vieraslajien leviämistä tulee toki välttää. Itämeren kannalta on keskeistä, etteivät perustukset toisaalta muodosta uusia elinympäristöjä vieraslajeille. Perustukset voivat toimia myös kalojen kutuhabitaattina. Rakenteita voitaisiin hyödyntää myös tutkimustarkoituksessa, esimerkiksi vieraslajiseurannassa ja riuttaefektin tutkimisessa.<\/p>\n

Merituulivoiman vaikutukset linnustoon<\/strong>
Merituulivoiman vaikutukset linnustoon ovat vaihtelevia sekä vahvasti laji- ja paikkakohtaisia. Avomerialueilla lintujen muuttoreittejä on vähemmän ja pesintäpaikkoja ei ole. Negatiivisia vaikutuksia linnustoon voi aiheutua elinympäristömuutoksista, estevaikutuksesta ja törmäyskuolleisuudesta. Linnustovaikutuksiin pystytään vaikuttamaan hankkeen mittasuhteilla, teknisillä ratkaisuilla sekä sijoittelulla. Avomerihankkeiden todennäköisimmät haittavaikutukset liittyvät törmäysriskiin ja lepäilevien sekä ruokailevien lintujen osalta häiriövaikutukseen. Myös ilmamelu saattaa haitata lintujen ja lepakoiden muuttoreittejä.<\/p>\n

Arvioitaessa vaikutuksia linnustoon on myös tärkeää pohtia vaikutuksia laajemmalla, esimerkiksi koko Itämeren, alueella. Kumulatiivisia vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää, miten merituulivoima vaikuttaa esimerkiksi kuolleisuuden, poikastuoton ja yksilöiden liikkumisen kautta paikalliskannan kokoon ja edelleen kyseiseen populaatioon.<\/p>\n

Merituulivoiman vaikutukset merinisäkkäisiin<\/strong>
Voimaloiden haittavaikutuksista merinisäkkäille arvioidaan melun olevan merkittävin tekijä. Merinisäkkäät aistivat ääntä laajemmalla taajuusalueella kuin osa kalalajeista. Esimerkiksi hylkeet ja pyöriäiset käyttävät kuuloaistia kommunikointiin ja saalistukseen. Meluhaitta voi olla rakentamisen aikana todella merkittävää, mutta toiminnanaikainen melu on todennäköisesti vähäistä.<\/p>\n

Muuttuvien jääolosuhteiden vaikutukset<\/strong>
Merituulivoiman tuotantoalueella jääolosuhteet saattavat muuttua nykyisistä. Lisää tutkimusta tarvitaankin siitä, miten jääkenttä muuttuu ja muovautuu voimaloiden perustusten vaikutuksista sekä siitä, minkälaisia vaikutuksia tällä mahdollisesti on Itämeren eläimiin ja kasvillisuuteen.<\/p>\n

Tutkimusta tarvitaan vaikutusten ymmärtämiseksi ja vähentämiseksi<\/strong>
Alueen ominaisuuksista tarvitaan laaja-alaisesti tutkimuksia pitkällä aikajänteellä, jotta saadaan kattava käsitys merituulivoiman vaikutuksesta merellisiin eliöihin . Alueen kalaston rakennetta ja kalastuspainetta voidaan analysoida esimerkiksi troolareiden VMS-monitorointijärjestelmän sekä ammattikalastajien avulla. Matalilla alueilla kalojen kutuhabitaatteja ja poikasalueita voidaan kartoittaa hyödyntämällä kaikuluotausta sekä videokuvausta. Merenpohjan tutkimuksilla saadaan myös kartoitettua pohjan luontotyyppien monimuotoisuutta. Esimerkiksi vedenalaista melua, merijään liikkeitä sekä veden virtauksia voidaan mallintaa pitkällä aikavälillä ja hyödyntää analyysiin vaikutusten laajuudesta.<\/p>\n

Merituulivoiman rakentamisen vaikutusten arviointi on haastavaa ja vaatii aikaa. Myös yhteistoimintaa merituulivoiman kehittäjien kesken tarvitaan, kun selvitetään merituulivoiman yhteisvaikutuksia meriekosysteemeihin.<\/p>\n<\/div>\n