{"id":63033,"date":"2025-09-03T07:30:00","date_gmt":"2025-09-03T05:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.eolus.com\/blog\/mfn_news\/ecobio-ja-eolus-luontotyypeista-laskentapoydalle-miten-luontojalanjalki-maaritetaan\/"},"modified":"2025-09-03T10:41:47","modified_gmt":"2025-09-03T08:41:47","slug":"ecobio-ja-eolus-luontotyypeista-laskentapoydalle-miten-luontojalanjalki-maaritetaan","status":"publish","type":"mfn_news","link":"https:\/\/www.eolus.com\/fi\/blog\/mfn_news\/ecobio-ja-eolus-luontotyypeista-laskentapoydalle-miten-luontojalanjalki-maaritetaan\/","title":{"rendered":"Ecobion ja Eoluksen luontovaikutusten selvitysprojekti: Luontotyypeist\u00e4 laskentaan"},"content":{"rendered":"
\n

Eolus ja Ecobio ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja lis\u00e4\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n luontovaikutusprojektin, joka toteutetaan osana Myllykankaan ja Miehennevan hankkeita. Projektista kertovan artikkelisarjan kolmannessa osassa siirrymme maastosta takaisin toimistoon, jossa hankealueelta ker\u00e4tty data jalostetaan laskelmaksi hankkeen luontojalanj\u00e4ljest\u00e4.<\/strong><\/p>\n<\/div>\n

\n

Artikkelisarjan <\/em>ensimm\u00e4inen osa<\/a><\/em> kertoi yhteisty\u00f6projektin tavoitteista. <\/em>Toinen osa<\/a><\/em> keskittyi puolestaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n luontokartoitusty\u00f6h\u00f6n.<\/em><\/p>\n

Luontojalanj\u00e4ljen laskenta perustuu luontokartoittajien ker\u00e4\u00e4miin maastotietoihin ja luonnonsuojelulain mukaisiin laskentamenetelmiin. N\u00e4iden avulla muodostetaan kokonaiskuva hankkeen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Prosessia avaa Sanni Gr\u00f6ndahl<\/strong>, joka ty\u00f6skentelee konsulttina Ecobion luonnon monimuotoisuustiimiss\u00e4.<\/p>\n

Ecobio on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen moniosaaja, joka tarjoaa nykyaikaisia ratkaisuja sek\u00e4 tukea ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6haasteisiin vastaamisessa. Yhti\u00f6n osaaminen luonnon monimuotoisuudessa kulminoituu vertailukelpoista dataa tuottavan luontovaikutusten laskennan ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Laskentaty\u00f6 alkaa maastodataan tutustumisella ja mittareiden l\u00e4pik\u00e4ynnill\u00e4<\/strong><\/p>\n

Luontokartoituksesta saatavaan dataan perustuen tarkasteltava alue jaetaan eri luontotyyppien mukaan luontotyyppikuvioihin. Jokaisella kuviolla on omat ekologisen tilan mittarinsa, jotka kertovat, millaisia asioita luontotyypist\u00e4 tulee selvitt\u00e4\u00e4, jotta sen tilaa voidaan arvioida. Mittareita voi olla 1\u20138 kuviota kohden.<\/p>\n

Luonnon tilaa kuvioissa arvioidaan asteikolla 0\u20131, jossa nolla tarkoittaa t\u00e4ysin tuhoutunutta aluetta, joka ei en\u00e4\u00e4 ole alkuper\u00e4isen luontotyypin mukainen. Esimerkiksi avohakkuualueen tila voi olla asteikolla l\u00e4hell\u00e4 nollaa, kun taas vanha mets\u00e4 voi kivuta l\u00e4helle yht\u00e4.<\/p>\n

\u201dLis\u00e4ksi saamme tietoa, ett\u00e4 onko luontotyyppi sijainnissaan uhanalainen. T\u00e4ll\u00f6in laskennassa on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 uhanalaisuuskerrointa, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kasvattaa aiheutettavan luontohaitan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u201d, Gr\u00f6ndahl kertoo.<\/p>\n

Luontojalanj\u00e4ljen laskennassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t laskentakaavat ovat per\u00e4isin Suomen luonnonsuojelulaista (9\/2023) ja sit\u00e4 tarkentavasta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetuksesta liittyen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon. Maastokartoitusta ja ekologisen tilan arviointia varten on olemassa my\u00f6s erilliset ohjeet, jossa kerrotaan, millaisia kriteereit\u00e4 kunkin luontotyypin kanssa tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u201dOn hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luontojalanj\u00e4ljen laskeminen on t\u00e4ysin vapaaehtoista, eik\u00e4 se itsess\u00e4\u00e4n sitouta toimijoita tekem\u00e4\u00e4n ekologista kompensaatiota. Laskennan tekeminen osoittaa kuitenkin edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4 luontoty\u00f6n saralla\u201d, Gr\u00f6ndahl selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Luontojalanj\u00e4lkilaskenta on kaksivaiheinen prosessi<\/strong><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 laskennassa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 maastosta saatu data k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ja varmistetaan, ett\u00e4 kaikki vaadittavat arvot ja tiedot ovat saatavilla. Kun t\u00e4m\u00e4 on varmistettu, voi laskennan aloittaa.<\/p>\n

Laskennassa pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon, mitk\u00e4 tarkasteltavista ekologisen tilan mittareista ovat ensisijaisia ja mitk\u00e4 toissijaisia. Ensisijaisia mittareita (metsien kohdalla kehitysluokka, puuston rakennepiirteet ja lahopuu) painotetaan laskennassa toissijaisia (metsien kohdalla kasvillisuuden edustavuus, j\u00e4re\u00e4t puut, haitalliset vieraskasvilajit sek\u00e4 muu ihmisvaikutus) enemm\u00e4n. Laskentakaavan mukaisesti jokaiselle tarkasteltavalle luontotyyppikuviolle lasketaan ekologisen tilan keskiarvo, jossa painotukset huomioidaan.<\/p>\n

\u201dKeskiarvolaskennalla ja kertolaskuilla p\u00e4\u00e4see pitk\u00e4lle: itse laskennan kaavoissa ei ole ihmeellisyyksi\u00e4, mutta t\u00e4ytyy tehd\u00e4 paljon taustaty\u00f6t\u00e4 ennen kuin laskentaan asti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n\u201d, Gr\u00f6ndahl sanoo.<\/p>\n

Luontotyyppien tila ilmaistaan luonnonarvohehtaareina, joka lasketaan kertomalla kuvion ekologisen tilan keskiarvo sen pinta-alalla. Koko hankealueen luonnonarvohehtaarit taas saadaan laskemalla yhteen kaikkien kuvioiden luonnonarvohehtaarit. Tulos kertoo, paljonko tarkastellulla alueella on luonnonarvoja, ja vastaavasti kuinka paljon luonnonarvoja menetet\u00e4\u00e4n hankkeen seurauksena.<\/p>\n

Ekologinen tila suhteessa rakennettavaan alaan kertoo hankkeen luontojalanj\u00e4ljen<\/strong><\/p>\n

Kun ekologinen tila on laskettu, selvitet\u00e4\u00e4n seuraavaksi hankkeen aiheuttama luontohaitta luonnonarvohehtaareissa. Luontohaitta saadaan kertomalla rakennettavan toiminnon, kuten tuulivoimalan, luontotyyppikuviosta viem\u00e4 pinta-ala kuvion ekologisen tilan keskiarvolla. T\u00e4st\u00e4 saatava luku on luontojalanj\u00e4lki.<\/p>\n

\u201dLuontojalanj\u00e4ljen laskennan suhteen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi tuulivoimala vie vain osan siit\u00e4 maa-alueesta, jonka ekologista tilaa on selvitetty\u201d, Gr\u00f6ndahl sanoo.<\/p>\n

Laskennan tuloksena saatava luontojalanj\u00e4lki antaa numeerisen, vertailukelpoisen arvon hankkeen luontovaikutuksista. Gr\u00f6ndahl kuitenkin korostaa, ett\u00e4 ymm\u00e4rrys luontovaikutuksista vain rakenteiden alle j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 luontoa laajemmalla alueella voi olla suunnittelun kannalta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on erityisen olennaista hankkeissa, joissa suunnitelmia ei ole viel\u00e4 t\u00e4ysin ly\u00f6ty lukkoon ja joustovaraa l\u00f6ytyy. Lis\u00e4ksi jos hankealuetta laajennettaisiin tulevaisuudessa, toimivat ekologisen tilan laskelmat hyv\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana laajennusten suunnittelulle.<\/p>\n

\u201dOn mahdollista, ett\u00e4 voimalaa voidaan siirt\u00e4\u00e4 luontotyyppikuviolle, jonka ekologinen tila on alkuper\u00e4ist\u00e4 sijaintia heikompi. Ekologinen tila saattaa erota merkitt\u00e4v\u00e4sti ihan vierekk\u00e4isill\u00e4kin luontotyyppikuvioilla. Voimalaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse siirt\u00e4\u00e4 hankealueen toiselle puolelle, vaan luontovaikutuksia voidaan saada pienemm\u00e4ksi melko pienill\u00e4 korjauksilla\u201d, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n

Voimalan sijoituksessa on kuitenkin monta tekij\u00e4\u00e4 huomioitavana, Gr\u00f6ndahl muistuttaa. Ekologinen tila ja luontojalanj\u00e4lki ovat vain yksitt\u00e4isi\u00e4 seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon. Lopputulos on aina eri alojen asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta laadittava kompromissi.<\/p>\n

\u201dItsekin laskiessa tulee usein tehty\u00e4 skenaarioita siit\u00e4, miten rakennettavan alueen siirto vaikuttaisi kokonaisuudessaan luontojalanj\u00e4lkeen. Asiakkaan teht\u00e4v\u00e4 on kuitenkin lopulta tehd\u00e4 laskelmien pohjalta parhaat mahdolliset ratkaisut\u201d, Gr\u00f6ndahl kertoo.<\/p>\n<\/div>\n

\n

Kuvaliitteet<\/strong>
\nEcobio Miehenneva Kortekorpi<\/a><\/p>\n<\/div>\n