Puhtaan sähkön saaminen asukkaiden, yritysten ja teollisuuden käyttöön edellyttää sähkönsiirtoa

Merituulivoima voi tuottaa parhaimmillaan energiaa yhtä tehokkaasti kuin ydinvoima. Suuren mittakaavan vuoksi sähkönsiirto merituulivoiman tuotantoalueelta asukkaille, yrityksille ja teollisuudelle vaatii melko massiivisia sähkönsiirtorakenteita. Merellä tuotettu energia kuljetetaan rannalta kantaverkon liityntäasemalle esimerkiksi ilmajohtoja ja maakaapeleita pitkin. Ennen kantaverkkoon liittämistä sähköenergia muunnetaan sähköasemalla maalla hyödynnettävään muotoon. Sähköaseman sijainti voi vaihdella, mutta tyypillisimmin se on rannan lähistöllä.

Navakka ja Wellamo ovat vielä hankekehityksen alkuvaiheessa. Molemmissa hankkeissa on käynnissä YVA-menettely, jossa selvitetään hankkeiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Menettelyn lopuksi kummastakin hankkeesta laadittavat YVA-selostukset tarjoavat tietoa yksityiskohtaisemman suunnittelun tueksi.

Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia voimajohtoalueita

YVA-menettelyssä tarkastellaan suurinta mahdollista vaikutusta ympäristöön, mikä hankkeella voi olla. Sen vuoksi kummankin hankkeen osalta tarkastellaan suurempaa määrää sähkönsiirtoreittejä kuin mitä lopulta tarvitaan. Arvion mukaan molemmissa hankkeissa tarvitaan 1–3 mantereella kulkevaa voimajohtolinjaa. Sopivimmat vaihtoehdot pyritään löytämään perusteellisen arvioinnin ja vertailun pohjalta.

Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia voimajohtoalueita mahdollisimman paljon niin maisemaan kuin luontoon kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Tämä tavoite nousee myös valtioneuvoston valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Jos uuden voimajohtolinjan rakentaminen on välttämätöntä, niin sille etsitään vähiten haitallinen reitti.

Vaihtoehtojen tarkastelu liittyy myös merituulivoima-alan ja sen teknologian sekä toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin. Vielä ei täysin tiedetä, miten sähkön kulutus ja tuotanto kehittyvät ja sijoittuvat maassamme tulevaisuudessa. On mahdollista, että kaikkea merellä tuotettua sähköä ei tarvitse kuljettaa kantaverkkoon, vaan sähköä voidaan viedä suoraan sitä hyödyntävään teollisuuslaitokseen.

Tähän vaikuttaa erityisesti vetytalouden kehittyminen. Vetyä voidaan tulevaisuudessa käyttää yhä tehokkaammin energian varastoinnissa. Käynnissä olevat YVA-menettelyt perustuvat kuitenkin varmasti käytössä oleviin teknologioihin, eikä niissä sen vuoksi käsitellä – ainakaan tällä hetkellä – vetytalouden mahdollisuuksia.

Paikalliset toivovat maisemavaikutusten minimointia

Navakan ja Wellamon YVA-menettelyissä tarkasteltavat sähkönsiirron reittivaihtoehdot ovat herättäneet kysymyksiä ja huolia, sillä niiden läheisyydessä on jonkin verran asuin- ja lomarakennuksia sekä arvokasta luontoa. Paikalliset ovat kaivanneet tarkempaa tietoa mahdollisista muutoksista heidän lähiympäristöönsä. Tietoa on pyritty jakamaan avoimesti, mutta hankkeet ovat vielä varhaisessa vaiheessa.

Päätöksiä voimajohtolinjojen lukumäärästä, niiden tarkoista reiteistä tai valittavista teknisistä ratkaisuista, ei ole vielä tehty. Myöskään ilmajohtojen ja maakaapeleiden käytöstä ei ole vielä päätöksiä. Näin ollen on liian aikaista sanoa, mihin kiinteistöihin hankkeet tulevat vaikuttamaan.

Yhtenä ratkaisuna ympäristövaikutusten vähentämiseksi on esitetty sähkölinjojen toteuttamista maakaapeloinneilla. Maakaapelit sulautuvat ilmajohtoja huomaamattomammin ympäristöönsä ja niille riittävät kapeammat varoalueet. Maakaapelointiin liittyy kuitenkin myös haasteita. Maakaapeleista karkaa ilmajohtoihin verrattuna enemmän energiaa matkan varrelle, niiden huoltaminen on vaikeampaa ja kustannukset ovat moninkertaiset. Maakaapelointi ei tässä vaiheessa näyttäydy realistisena vaihtoehtona pitkillä siirtomatkoilla, mutta se voi olla sopiva ratkaisu joissakin kohdissa.

YVA-menettelyissä järjestettäviin yleisötilaisuuksiin osallistuneet ovat maisemallisista ja ympäröivään asutukseen liittyvistä syistä kyseenalaistaneet sitä, kuinka valtaosa menettelyissä tarkasteltavista merikaapeleiden reiteistä rantautuu niemenkärkiin. Niemenkärjissä kaapelit voidaan kuitenkin tuoda lähes rantaan asti syvissä vesissä, joissa vedenalaiset luontoarvot ovat vähäisemmät kuin matalikoissa. Rantautumispaikkojen lopullisiin valintoihin vaikuttavat monet seikat sekä vuorovaikutuksessa saatu palaute.

Vuoropuhelu maanomistajien kanssa tiivistyy

Sähkönsiirron suunnittelu etenee YVA-menettelyistä saatujen tietojen tukemana. Suunnitelmien edetessä jokin tai jotkin reiteistä valikoituvat sopivimmiksi. Jos voimajohtolinjojen rakentaminen edellyttää maa-alueiden lunastamista, haluavat Eolus ja SeaSapphire sopia maanomistajien kanssa ehdoista ja korvauksista. Sopimusmenettelyssä maanomistaja saa maa-alueestaan lakisääteisen korvauksen päälle lisäkorvauksen, joka maksetaan usein myös puuston odotusarvosta.

Mahdolliset uudet voimajohtolinjat pyritään sijoittamaan etäälle tiheästi rakennetuista ranta-alueista. Jatkosuunnittelussa rakennukset huomioidaan yhä tarkemmin ja toteutusvaihtoehtoja etsitään maanomistajia kuullen. Prosessin edetessä vuoropuhelu maanomistajien kanssa tiivistyy.

Jos jokin uusi voimajohtoalue rakennetaan yksityisen maanomistajan maalle, niin johtoalue säilyy maanomistajan omistuksessa. Voimajohtolinja rajoittaa jonkin verran maankäyttöä johtoalueella, mutta esimerkiksi marjastaminen, sienestys, retkeily, maanviljely sekä eläinten laiduntaminen alueella on sallittua.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

YVA-menettely on luonnonympäristöön kohdistuvien tutkimusten ja tarkkailujen lisäksi myös vuorovaikutusprosessi. Tulemme mielellämme kertomaan ja keskustelemaan hankkeista paikallisiin tilaisuuksiin.

Lue lisää Wellamosta

Lue lisää Navakasta

Lue myös: Fingrid, Naapurina voimajohto

Eolus suunnittelee merituulivoimaloiden rakentamista Selkämerelle, Suomen talousvyöhykkeelle: Navakka-hanketta Porin ja Merikarvian edustalle, Wellamo-hanketta Porin ja Rauman edustalle. Wellamon hankekehityksestä vastaa Eoluksen ja Simply Blue Groupin muodostama SeaSapphire.