Projektin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida hankkeiden vaikutuksia luontoon ja kehittää toimenpiteitä, joilla voidaan minimoida haitalliset vaikutukset sekä vahvistaa hankealueiden luontoarvoja. Yhteistyöprojektissa lasketaan hankkeiden luontojalanjälki – eli määrälliset luontovaikutukset – sekä laaditaan luontojalanjäljen hyvityssuunnitelma luontovaikutusten minimoimiseksi ja positiivisten luontovaikutusten maksimoimiseksi.

”Vastuullisuusstrategiamme mukaisesti pyrimme vähentämään luontovaikutuksiamme ja saavuttamaan luontopositiivisuuden hankkeissamme vuoteen 2030 mennessä. Ecobion kanssa toteutettava projekti on tärkeä osa tavoitteen eteen tehtävää työtä. Samalla se toimii pilottina vastaaville projekteille muissa hankkeissamme”, Miehennevan ja Myllykankaan projekteista vastaava projektipäällikkö Kari Kiesi Eolukselta sanoo.

Ecobio on kestävän kehityksen moniosaaja, joka tarjoaa nykyaikaisia ratkaisuja sekä tukea ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamisessa. Yhtiön osaaminen luonnon monimuotoisuudessa kulminoituu vertailukelpoista dataa tuottavan luontovaikutusten laskennan ympärille.

Uudenlainen, tarkempi lähestymistapa luontovaikutusten arviointiin

Luontovaikutusprojektin tavoitteena on saavuttaa kattava ymmärrys siitä, millaisia luonnon monimuotoisuusvaikutuksia Myllykankaan ja Miehennevan hankkeilla on paikallisesti. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa ja suunnitella konkreettisia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi hankkeiden vaikutusalueilla.

Projektissa korostuu vaikutusten numeerinen laskenta, Ecobion projektipäällikkö Tiina Paajanen selittää.

”Luontovaikutusten laadullista arviointia on tehty jo kauan, mutta tässä projektissa täydennämme YVA:n tuloksia määrällisten vaikutusten laskennalla. Ajatusmalli on hieman vastaava kuin ilmastopuolelta meille tutumpi hiilijalanjälkilaskenta, mutta tällä kertaa kyse on uudemmasta menetelmästä, luontojalanjäljen laskennasta”, Paananen sanoo.

Uusiutuvan energian toimialalle on laadittu Suomen uusiutuvat ry:n johdolla luontotiekartta, joka ohjaa alan kehitystä kohti luontopositiivisuutta, eli tilannetta, jossa luontoa vahvistettaisiin määrällisesti enemmän kuin sitä hankekehityksen kautta menetettäisiin. Myös Eolus on sitoutunut tiekartan tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan tutkimustietoa, dataa ja ennen kaikkea toimia luontovaikutusten minimoimiseksi.

”Jotta tavoitteisiin voi sitoutua ja niitä kohti kehittyä, on tietenkin välttämätöntä tuntea toiminnan luontovaikutukset numeerisella tasolla. Jälleen kerran tutumpaan ilmastopuoleen peilaten, eihän ole mahdollista olla hiilineutraali, mikäli ei ole laskenut omaa hiilijalanjälkeään”, Paajanen selittää.

Käytännössä projekti jakaantuu kahteen työvaiheeseen: luontojalanjäljen laskentaan sekä laskennan pohjalta laadittavan hyvityssuunnitelman tekoon.

Vaihe 1: Luontojalanjäljen laskenta

Luontojalanjäljen laskentavaiheessa selvitetään hankkeen rakentamisen aiheuttama vaikutus paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen. Tavoitteena on määrittää sekä luontohaittojen suuruus eli luontojalanjälki, että tarvittava hyvityksen taso. Samalla kartoitetaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voidaan lieventää.

Luontojalanjäljen laskennassa otetaan huomioon maankäytön muutoksista aiheutuvat vaikutukset paikalliseen luontoon. Näitä ovat esimerkiksi voimaloiden, sähköasemien sekä teiden rakentaminen.

Hankkeissa laskennan yksikkönä on Suomen luonnonsuojelulain mukainen luonnonarvohehtaari. Yksikön käyttö mahdollistaa sekä hankealueen ekologisen tilan, luontojalanjäljen että hyvitystarpeen tarkastelun samassa yksikössä.

Vaihe 2: Luontojalanjäljen hyvityssuunnitelma

Luontojalanjäljen laskennan jälkeen laaditaan hyvityssuunnitelma, jossa arvioidaan mahdollisuudet korvata hankkeen aiheuttamia luontohaittoja konkreettisilla toimilla hankealueella ja sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa toimenpiteet, joilla luonnonarvoja voidaan lisätä, sekä laatia kustannusarviot eri hyvitysvaihtoehdoille. Suunnitelmassa esitetään vaihtoehdot haittojen korvaamiseksi, arvioidaan niiden toteutettavuus ja vaikutus luonnon tilaan sekä esitetään toimenpiteiden kustannukset.

Tavoitteena on varmistaa, että luonnon monimuotoisuus säilyy tai paranee ja että vaikutukset huomioidaan ja hyvitetään oikeudenmukaisesti. Hankkeessa sovelletaan luontohaittojen mitigaatiohierarkiaa.

”Luontohaittojen mitigaatiohierarkia painottaa haittojen minimointia. Ensisijaisesti pyritään välttämään haittoja, ja vasta toissijaisesti suunnitellaan hyvitystoimia, joilla jäljelle jääviä vaikutuksia voidaan tasapainottaa”, Paajanen kertoo.

Luontojalanjäljen laskenta Myllykankaan ja Miehennevan hankkeissa on pilotti jatkotyölle toisaalla

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen uusiutuvan energian hankekehityksen myötä auttaa jo itsessään lieventämään energiatuotannon haittoja luonnolle. Hankkeiden rakentamisesta syntyy kuitenkin väistämättä luontovahinkoja. Näiden minimointiin ja positiivisten vaikutusten maksimointiin Eoluksella kehitetään nyt käytännön prosesseja, joita pilotoidaan Myllykankaan ja Miehennevan hankkeissa.

”Lisäksi strategiamme mukaisesti jokaiseen projektiin sisällytetään vähintään yksi luonnon monimuotoisuutta vahvistava toimi. Tällaisten toimien suunnittelussa Ecobion kaltaiset kumppanit ovat avainasemassa”, Kiesi kertoo.

Luontovaikutusten vähentäminen voi auttaa myös parantamaan hankkeen sosiaalista hyväksyttävyyttä lähialueella. Sidosryhmäyhteistyölle on asetettu omakin tavoite: sen mukaan Eoluksen tulee olla paikallisten näkökulmasta toivotuin uusiutuvan energian hankekehittäjä.

Käytännön laskentatyö ohjaa kohti parasta mahdollista vaihtoehtoa

Kuten kaikkien projektien kohdalla, kokonaisuuden hallinta vaatii tasapainottelua eri tavoitteiden välillä. Hankkeissa on huomioitava koko joukko erilaisia tekijöitä.

”Tässä on sovitettava yhteen aikamoinen palapeli: On huomioitava esimerkiksi tuuliolosuhteet, tekniset vaatimukset, lajien elinympäristöt, luontotyyppien ekologinen tila ja muut luontoarvot. Kaikki palaset eivät täysin sovi yhteen vaan joudumme etsimään parasta mahdollista kompromissia”, Paajanen kertoo.

Projektin laskentavaiheessa saadut tulokset auttavat määrittelemään reunaehdot, joiden puitteissa palapeliä kootaan kohti luonnon kannalta parasta vaihtoehtoa. Ecobiolla siirrytäänkin seuraavaksi kohti luontotyyppien ekologisen tilan maastokartoitusta.