Hoppa till innehållet

Itämeriasiantuntijan haastattelu: Aleksi Nummelin, Ilmatieteenlaitos

Aleksi Nummelin on koulutukseltaan fysikaalinen merentutkija ja ilmastomallintaja, tällä hetkellä hän työskentelee rannikko-oseanografian tutkimusprofessorina Ilmatieteen laitoksella. Kuten monella Suomalaisella, Nummelinin henkilökohtainen Itämerisuhde liittyy Itämeren virkistyskäyttöön – sen äärellä, päällä, ja sisässä vietettyihin kesäisiin päiviin, sekä syystalvisten myrskyjen katseluun.

Mitä teet työksesi?

Aiemmin olen työskennellyt lähinnä valtamerten parissa, mutta aloitettuani nykyisessä työssäni Itämeri on taas tullut lähemmäksi myös töissä. Tällä hetkellä pohdin tulevan tuulivoimatuotannon roolia Itämeren fysikaalisen tilan muokkaajana, lähtien liikkeelle siitä, että tuulivoima käyttää osan energiasta, joka muutoin päätyisi ajamaan meren kiertoliikettä.

Ilmatieteen laitos tekee monipuolista tutkimusta ja tuottaa palveluita avaruudesta ja yläilmakehästä aina meren pohjaan saakka. Itämeren kannalta tärkeimmässä asemassa ovat erilaiset merestä ja alailmakehästä tehtävät havainnot (perustuen automaattisiin mittalaitteisiin, sekä havaintoasemiin kuten Utö) joita teemme, sekä lyhyen ja pitkänajan ennusteet Itämeren fysikaaliseen tilaan liittyen (lämpötila, suolaisuus, aallokko, vedenkorkeus, jääpeite jne.). Näiden pohjalta tuotamme myös räätälöityä tietoa eri toimijoille, sekä varoituksia koko yhteiskunnan tarpeisiin.

Miksi itämeren suojelu ja tutkimus on tärkeää?

Itämeri on kotimeri ja erittäin tärkeä monille niin henkilökohtaisella tasolla, kuin myös koko yhteiskunnalle, liittyen virkistyskäyttöön, matkailuun, kalastukseen, energian tuotantoon, sekä tavaroiden ja ihmisten kuljetukseen. Verrattuna valtameriin, Itämeri on hyvin matala ja vedenvaihto on hidasta, mikä tarkoittaa, että päästöjen vähentämisestä huolimatta ravinteet säilyvät Itämeressä kauan ja ekologisessa tilassa tapahtuvat parannukset ovat hitaita – samasta syystä johtuen Itämeren fysikaalisessa tilassa tapahtuvat muutokset ovat taas nopeita.

Mitä Itämeren lämpenemisestä seuraa?

Koska Itämeri on matala, koko vesipatsas lämpenee nopeasti verrattuna valtameriin, jossa sama lämpöenergia sekoittuu huomattavasti paksumpaan kerrokseen vettä. Etenkin kesällä voimakkaat lämpöaallot ovat mahdollisia ja kesän lämmön sitoutuminen mereen myös pidentää syksyä ja lyhentää jääpeitteisen ajan pituutta. Esimerkiksi, jos noin 20 metrin paksuisen pintakerroksen lämpötila nousee asteella, sen lämpöenergian menettäminen syksyllä kestää reilun viikon pidempään olettaen loppusyksyn/alkutalven tilanteen, jossa meri menettää lämpöä ilmakehään 100 W/m2 teholla. Ekologisen tilan kannalta lämpeneminen on myös ongelmallista koska se vaikuttaa samoin kuin ravinteiden lisääminen, suosimalla sinilevää ja pahentamalla pohjan happikatoa.

Mitä tietoa Itämerestä tarvitaan?

Itämeri on hyvin rikkonainen ja horisontaalinen vaihtelu on suurta, joten tietyistä pisteistä tehtävät havainnot edustavat verrattain pientä aluetta ja niinpä kattavan kuvan saamiseksi Itämerellä havaintoja tarvitaan paljon enemmän kuin esim. samakokoisella alueella Atlantilla. Energia-sektoriin liittyen emme tunne tarpeeksi hyvin tuulipuistojen aiheuttaman tuulisuuden vähenemisen vaikutuksia paikallisesti, tai koko Itämeren skaalassa. Jossain määrin epävarmuuksia liittyy myös pohjaan kiinnittyvien rakenteiden vaikutuksiin virtauskentässä, joskin näiden merkitys on todennäköisesti huomattavasti pienempi Itämerellä, jossa ei ole säännöllisiä vuorovesivirtauksia. Näistä, ja muista (esim. biologisen ja geologisen) tiedon puutteista johtuen, emme pysty tällä hetkellä tuottamaan tietoa (tuotannon ja ympäristövaikutusten kannalta) optimaalisesta tuulipuistojen sijainnista Itämerellä. Jatkossa pyrimme tuottamaan juuri tällaista tietoa, ja ensimmäinen avaus on tällä hetkellä arvioitavana oleva strategisen tutkimuksen WEGO-hanke, jota Ilmatieteen laitos koordinoi.

Mitä energia-alalla voitaisiin tehdä?

Erittäin konkreettinen teko, jota itse toivoisin, että yhtiöt harkitsisivat, olisi eri vaiheissa tehtävien havaintojen avaaminen kaikille (tuomaan osaksi tietokantoja, kuten EMODnet), sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa, suunnittelemaan merellisiä havaintopisteitä tuulipuistojen yhteyteen. Rohkaisuna totean, että datan voi julkaista avoimena, mutta tarkkaan säännellyllä lisenssillä, joka esim. mahdollistaa vain tutkimuksen ja seurannan tekemisen.

Miten omilla valinnoilla voi vaikuttaa?

Tällä hetkellä Itämeren tilaan vaikuttavat (vieläkin) liian suuret ravinne päästöt sekä ilmastonmuutos. Kumpikin näistä ongelmista on tietysti varsin suuri yksittäisten ihmisten ratkaistavaksi, mutta toisaalta monilla pienilläkin teoilla on paikallisesti suuri vaikutus – esim. rannoilla ja merellä liikkuessa, jäte- ja pesuvesien käsittely on tärkeää. Suomessa jätevesistä ja ulkohuusseista onkin yleensä huolehdittu hyvin, mutta mökillä, veneessä, ja retkillä, erilaisten hulevesien hallintaan ja pesuaineiden ympäristöystävällisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Laajemmalla skaalalla, yksi tehokkaimmista, ja oman kokemuksen perusteella helpoimmista, keinoista vaikuttaa sekä ravinnepäästöihin, että ilmastonmuutokseen, on kasvisruuan suosiminen (ennen kaikkea lihansyönnin vähentäminen).

Valitse markkina

Global

  • Svenska
  • English
  • Local

  • Suomi
  • Polski
  • Latviešu
  • North America