Hoppa till innehållet

Usein kysyttyjä kysymyksiä: Eoluksen merituulivoimahankkeet

Vastaamme tällä sivulla usein kysyttyihin kysymyksiiin Navakka ja Wellamo -merituulivoimahankkeistamme.

Yleisiä kysymyksiä Navakka-hankkeesta

Navakka-merituulivoimahanketta suunnitellaan Porin ja Merikarvian edustalle noin 30 kilometriä rannikosta Suomen talousvyöhykkeelle. Hankealue on kooltaan 670 neliökilometriä, ja sinne suunnitellaan asennettavaksi 70–100 tuuliturbiinia, joiden enimmäiskorkeus on 330 metriä. Navakan kokonaiskapasiteetti on 1,5 GW, mikä tarkoittaa vuositasolla 6,5–7 terawattituntia (TWh) uusiutuvaa sähköä Suomen sähköverkkoon.

Hankekehittäjä on Eolus, joka on yksi Pohjoismaiden johtavista uusiutuvan energian kehittäjistä. Eolus kehittää, rakentaa ja hallinnoi uusiutuvan energian hankkeita maalla ja merellä. Kehitysvaiheen lisäksi Eolus osallistunee myös Navakan rakennusvaiheeseen.  

Lisätietoja Eoluksesta löytyy täältä.

Jos kaikki menee suunnitellusti, Navakan rakentaminen ajoittuu vuosille 2028–2030, ja se tuottaa sähköä 2030-luvulla.
Hanke vaatii useiden miljardien eurojen investoinnin. Eolus investoi hankkeen kehitysvaiheeseen. Kun siirrytään hankkeen seuraaviin vaiheisiin, niin Eolus tekee yhteistyötä pankkien ja sijoittajien kanssa löytääkseen sopivimmat kumppanit hankkeeseen.

Suomen talousvyöhyke on merialue, joka sijaitsee Suomen aluevesien ulkopuolella: vyöhykettä hallitsee Suomen hallitus. Lähempänä rannikkoa olevat aluevedet ovat puolestaan Metsähallituksen hallinnassa. Näillä kahdella alueella on erillinen lainsäädäntö ja lupamenettelyt. Talousvyöhykkeelle suunniteltu merituulivoimahanke tarvitsee talousvyöhykelain mukaisen valtioneuvoston suostumuksen tutkimiseen ja rakentamiseen.

Suomen merialuesuunnitelman perusteella Navakalle määritelty hankealue soveltuu merituulienergian tuotantoon.

Talvi asettaa haasteita, ja nämä haasteet on otettu huomioon. On löydettävä jääolosuhteisiin sopivat perustusratkaisut, jotka kestävät Itämeren mahdollisia jääkuormia. On myös pohdittava, mikä on paras tapa huolehtia tuulivoimalan toiminnasta talvikaudella. Suomessa on vahva jääolosuhteissa toimimisen osaaminen, ja Eolus tulee tekemään yhteistyötä yritysten kanssa löytääkseen parhaat ratkaisut talven haasteisiin. 

Ilmaston lämpeneminen on uhka yhteiskunnan hyvinvoinnille. Puhtaamman yhteiskunnan saavuttamiseksi meidän on lisättävä päästöttömän sähkön osuutta energiavalikoimassa. Sitä varten tarvitsemme uusiutuvaan energiaan perustuvia sähköntuotantotapoja.

Suomen tulevaisuuden sähköntarpeisiin vastaaminen edellyttää energiantuotantoa useista eri lähteistä.

Merituulivoima kasvattaa myös Suomen omavaraisuutta energiasektorilla.

Taloudelliset ja työllistävät vaikutukset näkyvät erityisesti Satakunnan alueella. Positiiviset vaikutukset ulottuvat kuitenkin koko Suomeen. Työllisyysvaikutuksia syntyy muun muassa suunnittelusta, rakentamisesta ja kuljetuksista sekä tuotannonaikaisesta huollosta ja ylläpidosta. Hankkeella on myös välillisiä työllistämisvaikutuksia, sillä työntekijät ja urakoitsijat tarvitsevat erilaisia palveluita, laitteita ja tuotteita.

Navakka-hanke voi tarjota työpaikkoja paikallisesti. Hankkeen edetessä toteuttamisvaiheeseen on palkattava lisää asiantuntijoita. Käyttövaihe tarjoaa pysyviä työpaikkoja operoinnista vastaavalle henkilöstölle.

Alueen satamat hyötyvät lisääntyvästä aktiivisuudesta ensin kehitysvaiheessa sekä erityisesti rakennus- ja käyttövaiheessa. Vihreän sähkön saatavuus tekee alueesta houkuttelevamman teollisille investoinneille ja mahdollistaa synteettisten polttoaineiden tuotannon.

Ympäristövaikutukset arvioidaan perusteellisesti. Yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa tehdään myös YVA-menettelyn eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana. Eolus haluaa toteuttaa hankkeen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti ja lieventää tai kompensoida mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Vaikutukset kalakantoihin arvioidaan osana prosessia.

Suomen talousvyöhykkeelle suunnitellut merituulivoimalat eivät sijaitse minkään kunnan alueella. Näin ollen Suomen talousvyöhykkeelle rakennettavista tuulivoimaloista ja niiden rakenteista ei makseta kiinteistöveroa. Työllisyysvaikutuksen myötä Navakka-hanke kasvattaa kuitenkin alueen kunnallis-, yhteisö-, arvonlisä-, tuote- ja tuotantoveroa.

Rakentamiseen ei tarvita valtion tukea eli hanke on markkinaehtoinen.

Lähtökohtaisesti lisääntyvä tuotanto alentaa markkinahintaa. Kaikkia sähkömarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin vaikea ennustaa vuosien ja vuosikymmenten päähän.

Vuosina 2023–2025 käynnissä oleva YVA-menettely on myös vuorovaikutusprosessi, jonka tarkoituksena on lisätä kaikkien osapuolten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. Tämä koskee sekä yrityksiä, yhdistyksiä että asukkaita.

Navakka: Ympäristövaikutukset ja ympäristövaikutusten arviointi

Merituulivoimalan turbiinin generaattori pitää jonkin verran ääntä, joka on melko kovaa heti turbiinin vieressä. Äänitaso laskee kauempana turbiinista. Ääni ei ulotu rannikolle saakka. 

Navakka on suurhanke, joka aiheuttaa muutoksia Selkämeren ympäristöön. Osana ympäristövaikutusten arviointia vuosina 2023–2025 (YVA-menettely) Eolus etsii parhaita ratkaisuja ympäristölle minimoidakseen vaikutukset luontoon ja alueen eläimistöön.

Suunnitellun tuulivoimahankkeen keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat merialueen osalta:

Vaikutukset merialueen käyttöön (kalastus ja meriliikenne)
Vaikutukset vesiympäristöön
Vaikutukset pohjaolosuhteisiin
Vaikutukset kalastoon, pohjaeläimiin ja muuhun eläimistöön
Vaikutukset Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ym. luontoarvoiltaan merkittäviin kohteisiin sekä kansallispuistoon
Vedenalaisen melun vaikutukset
Vaikutukset ilmastoon

Maa-alueen osalta keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat:

Vaikutukset maankäyttöön
Vaikutukset luontoarvoihin
Vaikutukset maisemaan
Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen
Vaikutukset elinkeinoihin

Avoimen ja osallistavan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA-menettely) aikana selvitetään Navakan ympäristövaikutuksia, määritellään keinoja niiden vähentämiseksi ja keskustellaan sidosryhmien kanssa. Alan parhaita käytäntöjä hyödynnetään haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Lisäksi tutkitaan Itämerelle soveltuvia menetelmiä.

Merelle rakentaminen on Suomessa ja vastaavissa pohjoisissa olosuhteissa vielä melko uutta. Tarvitaan lisää tietoa, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa Itämeren herkkää meriympäristöä varjellen. Navakka on suurhanke ja tämän kokoluokan hankkeella tulee olemaan jonkinlaisia vaikutuksia ympäristöön niin merellä kuin maallakin.

Merituulivoiman rakentaminen vaatii esimerkiksi merenpohjan muokkausta, joka aiheuttaa jonkin verran meren pohjassa olevien kerrostumien eli sedimenttien leviämistä. Eolus on laatinut vuosille 2022–2025 Itämeri-sitoumuksen Itämeren suojelua edistävän Baltic Sea Action Groupin kanssa. Se kattaa kaikki Eoluksen merituulivoimahankkeet Itämerellä. Eolus on asettanut Itämeri-sitoumuksessaan neljä tavoitetta, jotka vahvistavat Itämeren herkän meriympäristön varjelemista Eoluksen merituulivoimahankkeissa.

Toisaalta merituulivoima auttaa osaltaan kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Merituulivoima on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttöönotto lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hidastaa ilmaston lämpenemistä: tätä kautta merituulivoima vaikuttaa myönteisesti myös Itämeren tilaan.  

Navakka-merituulivoimahanke on Satakunnan edustalle suunniteltava suurhanke, jonka rakentaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Lakisääteisessä YVA-menettelyssä selvitetään hankkeen ympäristövaikutukset jo alkuvaiheessa ja tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on vähentää tai estää ympäristövaikutuksia.  

YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan ohjelma, joka esittelee hankkeen, sen vaihtoehdot ja arviointimenetelmät. Toinen vaihe on varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tuloksista muodostetaan arviointiselostus. Se valmistuu arviolta vuoden 2025 loppuun mennessä. Seuraavassa vaiheessa ELY-keskus antaa arviointiselostuksesta perustellun päätelmän, jossa arvioidaan muun muassa sitä, onko ympäristövaikutusten arviointi toteutettu riittävän laajasti.

YVA-menettely on vuorovaikutteinen ja siihen sisältyy useita osallistamista tukevia tilaisuuksia. 

Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tiedot YVA-menettelystä löytyvät kootusti ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Lisäksi Eolus viestii YVA-menettelyn etenemisestä verkkosivuillaan.

Osa Navakasta näkyy Selkämeren kansallispuistoon. Havainnekuvan mukaan turbiinit näkyvät pieninä taivaanrannassa.  

Merituulivoimahankkeiden sähkönsiirto

Uusien voimalinjojen rakentamisen myötä johtokäytäviltä joudutaan mitä todennäköisimmin poistamaan puustoa. Osana ympäristövaikutusten arviointia tarkastellaan myös ilmastovaikutuksia muun muassa hiilinielujen ja hiilijalanjäljen laskennoilla. Eolus selvittää YVA-menettelyn aikana keinoja kompensoida hankkeen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja hiilinieluille.  

Merituulivoiman tuotantoalueelle rakennetaan yksi tai useampi merisähköasema, johon voimaloiden väliset sähkönsiirtokaapelit yhdistetään. Sähkönsiirtokaapelit kulkevat merenpohjassa. Sähkö siirretään merisähköasemalta mantereelle merikaapeleita pitkin. Merikaapelin rantautumispaikasta sähkö siirretään osin maakaapeleita ja pääosin ilmajohtoja pitkin kantaverkon liityntäasemille. Rantautumispisteen läheisyyteen voidaan sijoittaa sähköasema, minkä kokonaisuus riippuu sähkönsiirron teknisestä ratkaisusta. Tämänhetkisen arvion mukaan Navakka-merituulivoimalassa tuotettavan sähkön siirtoon tarvitaan 1–3 voimajohtoyhteyttä eli voimalinjaa.

Mikäli merituulivoimahanke toteutuu suunnitellussa enimmäislaajuudessa, voi tuotetun sähkön siirtäminen kantaverkkoon edellyttää 1-3 kpl 400 kV voimajohtoyhteyden rakentamista. Navakka-merituulivoimahankkeen YVA-menettelyssä tarkastellaan mantereella tapahtuvan sähkönsiirron osalta neljää eri toteutusvaihtoehtoa.

YVA-menettelyssä arvioidaan, voidaanko käyttää olemassa olevia voimalinjoja. Hankkeen suunnitteluun vaikuttaa mantereen sähkönsiirron osalta muun muassa seuraava valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite: voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.

Tällä hetkellä tarkastelussa ovat seuraavat vaihtoehdot:

VEVB: Noin 40 km pitkä ilmajohto Lankoorista Ulvilan sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti.

VEVC: Noin 27 km pitkä ilmajohto Pihlauksenmaalta Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti.

VEVD: Noin 21 km pitkä ilmajohto Pujonkulmasta Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti.

Sähkönsiirron toteutusta yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa selvitetään pakottavissa tilankäytön rajoitteissa.

Vuosina 2023–2025 on käynnissä Navakka-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Menettelyn päätteeksi kuulutettavassa arviointiselostuksessa kuvataan myös voimalinjojen ympäristövaikutukset. YVA-menettely on osa hankkeen toteutettavuuden arviointia. Lopulliset sähkönsiirtoreitit valikoituvat ja tarkentuvat hankkeen suunnittelun edetessä. Eolus viestii hankkeen etenemisestä säännöllisesti, muun muassa Navakka-uutiskirjeen kautta.

Voimajohtojen osalta ennen tarkempaa suunnitteluvaihetta haetaan tutkimuslupa maastotutkimusten toteuttamiseksi, josta tiedotetaan maanomistajia. Mikäli myöhemmin voimalinjojen suunnitteluvaiheessa päädytään hakemaan lunastuslupia, niin tähän vaiheeseen kuuluu lakisääteinen kuulemistilaisuus. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan maanomistajat ja tilaisuudesta tehdään lakisääteinen kuulutus ja viestitään paikallislehdissä. Lunastuslaki (virallisesti laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 603/1977) mahdollistaa maa-alueiden ja käyttöoikeuksien lunastamisen yhteiskunnallisesti merkittävän infran toimivuuden ja rakentamisen varmistamiseksi.

Lunastuksen osalta pyritään aina ensisijaisesti etenemään sopimuksin niin sanotun pakkolunastuksen sijasta. Samalla varmistetaan, että voimajohto saadaan rakennettua ja ylläpidettyä sen aiheuttamatta vaaraa ympäristölle tai ihmisille, ja minimoitua toisaalta ympäristön ja ihmisten aiheuttama vaara voimajohdolle. Johtoalueen leveyteen vaikuttaa vaatimus voimajohdon säävarmuudesta. Voimajohdosta maksetaan lunastustoimituksessa määrättävä lunastuskorvaus. Virallinen termi lunastusprosessille on pysyvä käyttöoikeuden rajoitus. Mikäli johto myöhemmin puretaan, käyttöoikeus palautuu maanomistajalle.

Lähtökohtaisesti kaikille maanomistajille pyritään tarjoamaan ennakkohaltuunottosopimusta. Se on maanomistajalle kannattavin vaihtoehto. Ennakkohaltuunottosopimuksen tekeminen on maanomistajan kannalta järkevää, koska sopimalla maanomistaja saa maa-alueestaan lunastuskorvauksen päälle lisäkorvauksen. Lisäkorvaus maksetaan usein myös puuston odotusarvosta. Ilman sopimusta lisäkorvaukset menetetään.

Lähde ja lisätietoja:  Hyödyllistä tietoa tuulivoima-alueen maanomistajalle (Tuulivoimayhdistys)

Lähtökohtaisesti voimajohto- tai -johdot toteutetaan rinnalla kulkevina eli olemassa olevia johtokäytäviä hyödyntäen, mutta uusiakin käytäviä tullaan tarvitsemaan. Asutus on huomioitu reiteissä esimerkiksi sijoittamalla reitit mahdollisuuksien mukaan etäälle tiheästi rakennetuista ranta-alueista.

On mahdollista, että hankkeessa tuotettavan sähkön siirtoon tarvitaan 1–3 voimajohtoa. Sähkönsiirron suunnitelmat tarkentuvat hankkeen edetessä. YVA-menettelyn aikana tehdään maastoselvityksiä, joiden tulokset huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelussa mahdolliset rakennukset huomioidaan erityisen tarkasti ja erilaisia toteutusvaihtoehtoja etsitään yhteistyössä maanomistajia kuullen. 

Sähkönsiirtovaihtoehtojen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat yleisellä tasolla muun muassa asumisviihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset maakaapelin tai ilmajohtoreitin läheisyydessä, korkeajännitteisen voimajohdon tuottama korkeataajuinen sirinä eli ns. koronamelu, sähkö- ja magneettikentät, maiseman muutokset sekä vaikutukset virkistysalueiden käyttöön.

Voimajohtojen ympärilleen aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon perusteella niistä ei ole todettu aiheutuvan vaaraa ihmisille tai eläimille.

Lähde ja lisätietoja: Naapurina voimajohto (Fingrid)

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on osoittanut nämä liityntäasemat. Merikaapelin rantautumispaikasta sähkö siirretään osin maakaapeleita ja pääosin ilmajohtoja pitkin kantaverkon liityntäasemille. Verkkoliityntä tapahtuisi joko Ulvilan tai Rauman sähköasemalla. Lisäksi rantautumispisteen läheisyyteen voidaan sijoittaa sähköasema, minkä kokonaisuus riippuu sähkönsiirron teknisestä ratkaisusta.

Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista hankkia tietoa mahdollisimman laajasti. Kattavasti kerättyä tietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa. Selvitettäviä vaikutuksia on monia sekä merellä että maalla. Myös muuttuvan toimintaympäristön mahdollisten muutosten vuoksi vaihtoehtoisia reittejä ja taustatietoa on hyvä olla kattavasti.

Merituulivoiman tuotantoalueelta tulevat merikaapelit tuodaan rannikon olosuhteista riippuen joko pohjaan kaivettuina tai pohjan päälle haudattuina. Merikaapelit tuodaan sopivaksi katsottuun rantautumispaikkaan.

Navakka-hankkeessa merikaapelien reittivaihtoehdoissa on huomioitu myös muut merialueen käyttäjät ja luontoarvot. Mitä matalampaan paikkaan rannikolla tullaan, sitä enemmän merellisiä luontoarvoja siellä on. Sen vuoksi kaapelit kuljetetaan meren pohjassa mahdollisimman syvissä vesissä, eikä niitä ei tuoda matalikoille. Tarkasteltavat rantautumispaikat ovat valikoituneet niemien kärkiin ja vastaaviin kohtiin. 

Metrimäärä on tapauskohtainen ja riippuu teknisestä toteutustavasta, mutta maakaapeli vaatii huomattavasti kapeamman johtokadun kuin ilmajohto. Joissakin toteutuneissa hankkeissa maakaapelin johtokatu on ollut noin 10 metriä ja ilmajohdon noin 6o metriä, johon on laskettu mukaan reunavyöhykkeet.

Kyllä, toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se vaikuttaa myös tarvittavien siirtoyhteyksien määrään. 

Valitse markkina

Global

  • Svenska
  • English
    •

    Local

  • Suomi
  • Polski
  • Latviešu
  • North America
    •